Radio
Finland oli ulkosuomalaisten radio niin arjessa kuin juhlassa.
Tässä on 2003 menossa puhelinlähetys, jossa KELA:n ja Suomi-Seuran edustajat
neuvoivat etuisuuksista. Toimittajana mikrofonin takana oikealla Pertti Seppä. Nykyisissä
Ylen puhelinohjelmissa soittajat ulkomalta kelpaavat
kuriositeeteiksi ja juontajat äimistelevät
"ai-sieltäkö-saakka-soitat", mutta ulkosuomalaisille suunnattuja
hyötyohjelmia ei ole. Aiheesta lisää.
Tälle paikalle nostetaan kuvia sivustolta vaihtelevasti.
Hyvä lukija,
Tämä
sivusto tarjoaa mediahistoriaa Suomen
ulkomaanlähetyksistä. 90-luvun alussa ilmestynyt Yleisradion historiakirja käsitteli
kokonaisuudesta
jakelutekniikan puolta hieman, mutta ohjelmatoimintaa sotavuosien
jälkeiseltä ajalta ei lainkaan.
Tietenkin suuri nousu osuikin vasta kirjan julkaisun jälkeiselle
vuosikymmenelle.
Osa
tämän sivuston
teemoista, esimerkiksi Suomen ja Ruotsin eetterikilpailu ja
Ruotsin yritys "kaapata Karjala" 90-luvun alussa,
ovat yleisestikin kiinnostavia. UM:n radiosta oli hieman
ministeriön historiassa, täällä lisää. Englanninkielisiä uutisia
käsittelen ammatillisen laadun ja ulkomaantiedotuksen kannalta.
Osa teemoista avautuu lähinnä
radiota sisältä tunteneille: Monet radioalan innovaatiot alkoivat
Radio Finlandissa, osittain niukkuuden takia. RF:n
markkinointi oli laajaa ja yrittelijästä.
AIKALINJA VUODESTA TOISEEN
Vuosilukuperusteinen katsaus
1938-. Ulkoministeriön vetäydyttyä radiotoiminnasta 1958
Yleisradio näki tilaisuuden supistaa omankin panostuksensa lähes
olemattomiin. Hidas nousu alkoi 1967. Uusi Pori
valmistui
1987.
Ja vaikka ala alkoi kansainvälisesti taantua 90-luvun alussa, Yle Radio
Finlandilla olivat edessään vielä parhaat vuodet. Vuoden
1995 strategiapaperi osoitti ulkomaanlähetysten kentän
ymmärtämystä. 2002 yhtiö
aloitti jyrkän alasajon, jossa ensin putsattiin pois saksa
ja ranska sekä englannista muu kuin uutiset.
HUIPPUKOKOUSRADIOT ANTOIVAT JULKISUUTTA
Helsingissä
pidettyjen kansainvälisen politiikan huipputapahtumien
aikana Yle Radio Finland tuotti erikoisradioita,
jotka olivat paikallisesti kuultavissa Capital FM:n ja Helsingin
keskiaallon kautta. Ensimmäinen tällainen parin päivän
erikoisradio tehtiin vuoden 1985 ETYK-kymmenvuoutisjuhlan aikana.
Suurin operaatio oli syksyn 1990 erikoisradio.
SATELLIITTIPALVELU IDEASTA TOTEUTUKSEEN PUOLESSA VUODESSA 1993
Yle Radio Finlandin satelliittijakelu
alkoi 1.5.1993. Saksan Deutsche Wellen alivuokralaisena Ylen
signaali peitti koko Euroopan Atlantilta Pohjois-Afrikkaan ja
Uralille. Myöhemmin DW-yhteistyö jatkui Aasiassa ja
Australiassa. Pohjois-Amerikassa Radio Finland käytti World Radio
Networkin palveluja. DW-yhteistyön käynnistysaikataulu oli Yleisradion
oloissa huikea.
RUOTSI AJOI OMIA
ETUJAAN, EI SUOMEN
Venäjän avauduttua Radio Sweden yritti napata Karjalan "markkinat",
mutta Yle turvautui Saksan apuun ja veti pitemmän korren. Ennen tuota vaihetta, kylmän sodan vuosina, Radio Sweden
(toisin kuin esim Dagens Eko) oli osoittanut vähän, tai ei lainkaan,
ymmärtämystä Suomen asemalle. Mutta 70-luvun lopulta Radio Finland
tarjosi Suomesta kiinnostuneelle kansainväliselle yleisölle vaihtoehdon. Ylen
kotimaisessa toiminnassa arvostettu pohjoismainen
yhteistyö oli ulkomaantoiminnassa enemmänkin puuhastelua
epäoleellisten asioiden parissa. Tässä artikkelissa Karjalan ohella myös edelleenkäytöstä Baltiassa, jossa sielläkin olimme jäädä Ruotsin jalkoihin.
UM-VETOINEN AIKA 1948-1958
Kymmenen vuoden ajan Porin vanhan aseman valmistumisen (1948) jälkeen ulkomaanlähetykset
olivat toimiva osa yhtiötä, vaikkakin o.t.o -ratkaisujen takia ilman talon sisäistä kotia. Otsikko viittaa Ulkoministeriön
Radio-osastoon, joka hoiti suppeat vieraskieliset lähetykset.
Fabiankadullakin pyörivät tarkkailijan ja kuuluttajan yövuorot Poria
varten, vaikka kotimaahan soi Maamme jo klo 23.00.
NUIVUUDEN VUODET 1958-
Kun
UM oli lopettanut radio-osastonsa lähetykset 1958, Ylen johto käytti tilaisuutta hyväkseen ja
karsi "lyhytaaltotoiminnan" olemattomiin. Syöttöyhteyskin
Fabianinkadulta katkaistiin ja lähetysten koostaminen siirrettiin Porin radioasemalle. Harvat erikseen tuotetut ohjelmat
menivät Poriin Matkahuollon kautta. Suppeita vieraskielisiä ohjelmia alettiin tehdä harrastajavoimin.
MAAILMANRADIOSTA
TEHTIIN BRANDI
YLE
Radio Finland oli
ääniradiossa ensimmäisiä kanavamainonnan
harrastajia.
Loppuvuosien kampanja radion ja matkapuhelimen
kustannusvertailusta ulkomailla (0c/min, rajoituksetta!) saavutti
tavoitteensa, mutta suututti jossain ja Ylen
johto kielsi sen "ristiriitaisena markkinointiviestintänä". Viesti ei
ollut väärä, mutta oman jakeluvälineen korostaminen ei enää kuulunut
talon arvoihin. Aiemmin 90-luvulla Yle Tiedotus oli
toteuttanut laajan kampanjan, johon kuuluivat mm Satunnaisen
matkailijan tv-spotit.
EDELLEENJAKELU
TOI UUSIA YLEISÖJÄ
Satellittipalvelun alettu 1993 Radio
Finland tarjosi muiden asemien tapaan ohjelmiaan
aineistoksi ulkomaisten paikallisten tai kansallisten asemien
lähetyksiin. Suurin jakelija oli Kanadan CBC, jonka taajuuksilla
Ylen englantia kuultiin joka päivä puoli tuntia 1996-2002. Saksassa
suuri lähettäjä oli kaupallinen RadioRopa. Suomenkielisiä lähetyksiä
otettiin alas ja lähetettiin edelleen mm Espanjassa ja
Australiassa. Lue lisää.
SAKSAMME MENESTYI
Ylen johdon lupa lähettää saksaa
tuli yllättäen 1985. Saksankielinen Radio Finnland oli
yleisösuhteeltaan menestyksekkäin osa vieraskielistä toimintaa.
Lopetettiin äkillisesti 2002.
YLE EI KUULUNUT ALAN ALLIANSSEIHIN
Yleisradio
ei kuulunut ulkomaanlähetysalan "alliansseihin". Siksi Radio
Finlandille oli myönteistä, että pitkällisten lobbausten jälkeen
Euroopan yleisradioliitto EBU-UER otti ulkomaanlähetykset yhdeksi erikoisaloistaan. Yle oli myös ABU:n associate-jäsen. Tässä katsauksessa myös
suppeasti taajuussuunnitelusta. Sen menestyksestä riippui
käytännössä lähetysten perillemeno - etenkin ennen Porin
vahvistumista 1987 ja sen jälkeenkin. Taajuussuunnittelua ja
siihen liittyvää neuvottelutoimintaa hoiti TKJAK:n
Verkkosuunnittelu.
NIUKKUUS EDISTI INNOVATIIVISIA RATKAISUJA
Rahan
ja
tavoitteiden välinen ero pakotti Radio Finlandissa moniin
radiotoiminnan innovaatioihin.
Tällainen oli mm lähetystoiminnan yksinkäyttö, jossa kuuluttajan ja
lähetystarkkailjan tehtävät yhdistettiin, jo 1973,
kolmisenkymmentä vuotta ennen kotimaan verkkoja. RF myös
ensimmäisenä alkoi käyttää tv-ääntä radiona jo 80-luvun
alussa. RF taisi myös olla
ensimmäinen ulkopuolisen tuotantoyhtiön käyttäjä
ajankohtaisohjelmissa. Niukkuus oli tietenkin
ensisijaisesti haitta, ei siunaus, vaikka innovaatioita
edistikin.
Kaikki innovaatiot eivät tietenkään johtuneet niukkuudesta. Radion ensimmäinen
varhaisaamun sanomalehtikatsaus esimerkiksi aloitettiin 80-luvulla vain koska sellainen
piti olla. Kotimaan verkoissa lehtikatsaus valmistui tuolloin vasta
puolen päivän aikoihin. Ylen
ensimmäinen säännöllinen
internet-äänitarjonta alkoi RF:ssä 1996. Sekään ei johtunut
niukkuudesta, mutta RF:n hinta-arvio uudelle palvelulle oli
murto-osa kotimaan verkkojen netille laittamista hintalapuista.
YLEN KESKEISIÄ LINJAUKSIA
Pääjohtaja Sakari Kiurun puhe uuden Porin
vihkiäisissä 10.5.1988. Kiuru määritteli ulkomaanlähetysten
tehtäväkentän. Tiedotuksen yleisölle hän näki haasteena ja seuraavina vuosina Yle
satsasikin melkoisesti Porin lähetysten markkinointiin.
Radio Finlandin strategia1995.
Johtaja Tapio Siikalan hyväksymä
ja paljolti määrittämä strategia nosti suomen- ja ruotsinkielisen
palvelun ykköstilalle ja rajasi vieraskielisten lähetysten
tontin. Talon sisältä ajateltuna keskeistä oli tavoite, että Radio
Finladista on tehtävä budjettikokonaisuus, jossa myös jakelu on
hallinnassa ja nopeat reagoinnit jakelussa mahdollisia. Liian
läheistä
yhteyttä mihinkään kotimaan verkkoon oli varottava.
Vuosikymmenten etäisyydellä katsottuna ovat hienoja linjauksia
kerrassaan. (JN 2017)
VIERASKIELISILLE UUTISILLE
LAATUNORMIT 1979
Radio
Finlandissa oli tarkka sisäinen ohjeistus vieraskielisten uutisten
laadusta 70-luvun lopulta, lähteiden käytöstä ja rakenteesta. News manual
ilmestyi vuodesta 1979 muutaman vuoden välein, viimeisin 1999. Ohje voi
kiinnostaa ammatikseen uutisia kirjoittaneita.
RASKAS LOPPUDEBATTI
Markkinoinnin ja suurten matkapuhelinlaskujen takia suomen- ja ruotsinkielisestä
Radio Finlandista oli tullut ulkosuomalaisten ohella myös
matkailijoiden media. Kaavailut toiminnan lopettamisesta
nostattivat ilmeisesti radiotoiminnan suurimman kuluttajakampanjan,
jossa vedottiin mm uuden tekniikan vielä silloin suuriin
kuluttajakustannuksiin. Kampanjaa järjestäneet eivät saavuttaneet
mitään. Neljä vuotta aiemmin Yle oli voinut lopettaa
vieraskieliset lähetykset ilman mainittavaa kotimaista
keskustelua. Yhtä hiljaista oli kuin vuoden 1958
lakkauttamisessa. Sain muuten itse kiitoksia linjasta ylempää lakkauttamisen toteuttamisesta. Käskettyä työtähän se oli.
RADIO FINLAND KOTIMAASSA
AM-asemien
kautta alkoi suppea saatavuus 1977 ja vuotta myöhemmin Helsingin
Capital FM, joka sittemmin (ja yhä) välitti RF-ohjelmien ohella
johtavia ulkomaisia
radioasemia Suomen ULA-aalloille. Melkein on jo unohtunut, että Radio Finlandin
satelliittikanava sai 90-luvulla edelleenjakelua Pohjois- ja
Itä-Suomessa kaapeliverkoissa.
KESKI- JA PITKÄAALTOASEMAT
RADIO FINLANDIN KÄYTÖSSÄ
Kotimassa lähes tarpeettomiksi käyneet AM-asemat
siirtyivät ohjelmallisesti Radio Finlandin vastuulle
1980-luvun alkuvuosina. Välittömänä syynä oli kotimaisten yleis- ja
rinnakkaisohjelmien profiilimuutos, joka edellytti AM-asemien tarjonnan
koostamista.
RF OPETTI SUOMEA
- ILMAN KIELIRADIOTA
Radio Finlandissa meni kolmisenkymmentä vuotta suomen kielen oppisarja
Starting Finnish. Syystä tai toisesta kielenopetus hoidettiin
Radio Finlandissa itse hankituin asiantuntijavoimin eikä tuotanto
ollut Kieliradion. Selkosuomi alkoi 1992, mutta sillä ei aluksi nähty olevan opetusluonnetta.
VUOROKAUSIKATSAUKSISSA SUOMEN AIKA PEITETTIIN
Suomenkieliset "Tänään"
-lähetykset elivät kohdealueiden ajassa ja tarjosivat
kattavan palvelun Suomen uutisista, aikaeroista huolimatta,
yleensä kuuntelumaan aamuissa. Toimitustyö oli täysin
irrallaan Suomen vuorokauden uutisrytmistä ja esimerkiksi illan
juttuja käytettiin
vielä seuraavana päivänä niihin maanosiin, jotka olivat olleet illalla
katveessa. Kun
Radio Peili otti lähetysten nimen 1998, tuote eli loppuvuodet nimellä
"Vuorokausikatsaus".
EI "MITÄ KOHDALLE OSUI"
Palvelutaso vaihteli kohdealueittain. Länsi-Euroopassa pyrittiin 80-luvulta lähtien tarjoamaan lähes "kotimainen
kuuntelukokemus" koko päivän ajaksi suomeksi ja osan päivää ruotsiksi. Euroopan ulkopuolelle joillekin alueille menivät vain
uutiset, urheilu ja hartaus. Keskeinen periaate oli se, että ohjelmisto
ei muodostu sattumanvaraisesti eikä vain "kohdalle osuvista"
kotimaisista lähetyksistä. Radio Finland tarjosi viittä eri ohjelmavirtaa tai kanavaa."Kanavat"
muodostuivat kuitenkin vasta
lähettimien ja lopulta kuuntelijan tasolla, eivät vielä
Helsingissä. Verkkojen mukana kulkivat myös vieraskieliset
lähetykset. Ulkomaiset asemat käyttivät lähetyksiä Ylen luvalla.
TV FINLAND KOMPASTUI SATELLIITTIVALINTAANSA
TV
Finland aloitti viisi vuotta Ylen
radiosatelliittipalvelun jälkeen. Alan yllätykseksi TV
Finland sijoittui manner-Euroopassa lähes tumtemattomaan
Intelsat 707 -satellittiin norjalaisen Telenorin asiakkaana. Tämä
haittasi levikin kehitystä ratkaisevasti. Yhtä pieleen meni
Pohjois-Amerikassa. Siellä viiden Pohjoismaan julkisen palvelun
televisiot kokeilivat yhteistä kanavaa kaapelitelevisioille
vuosina 1999-2003, norjalaistaustaisen johtajan voimin. Tästä enemmän.
"VANHA" JA "UUSI" PORI
Porista
oli lähetetty ulkomaille jo talvisodan aikana, mutta 50-luvun
alkuun mennessä kaikki lyhytaaltolähettimet oli keskitetty Porin
Vanha-Koivistolle eli ns vanhalle asemalle. Tätä ennen lyhytaaltolähettimiä oli Porin ohella, Helsingissä ja Lahdessa. Porin uusi asema valmistui
Preiviikkiin 1987. Ulkomaanlähetysten käyössä oli myös Lahti
sotavuosina ja uudelleen 70-luvun lopusta. Helsingin ja Turun
keskiaaltoasemat siirtyivät myös Radio Finlandin ohjelmavastuulle
70-luvun lopulla. Turku lopetti toimintansa Porin aloitettua sen
taajuudella 1987. Toteutumatta jäi hanke rakentaa pitkäaaltoasema
Kasnäsiin. Helsingin Tapioilan korvaaminen lähettimellä Santahaminassa
oli monivaiheinen hanke. Melko vakavasti pohdittiin vielä
90-luvun alussa Joensuun keskiaaltotaajuuden aktivointia. Vaasan
keskiaallon lopettaminen lisäsi tarvetta lähettää ruotsia Porista.
KAUKORADION DIGITALISOINTI
MYÖHÄSTYI KEHITYKSESTÄ
Radion
kaukolähetyksille kehitettiin 90-luvulla digitaalinen
standardi DRM. Se
valmistui kuitenkin liian myöhään päästäkseen laajaan käyttöön.
Viime vuosina DRM on saanut jonkin verran levikkiä mm Intiassa.
VENÄJÄ PALASI VAUHDILLA
Lähetykset
venäjäksi alkoivat pääjohtaja Reino Paasilinnan aloitteesta lyhyellä
varoitusajalla syksyllä 1990. Pikainen valmistelu muistutti saksan
alkamista 1985, mutta erona nyt se, että asialla oli yhtiö - eikä Radio
Finland. Rajan yli suoraan kuuntelijoille suunnattua venäjää oli lähetetty viimeksi sodan aikana. TULOSSA
